Yrittäjät ovat tunnetusti henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan luovia, yrittäjät sopeutuvat ja sopeuttavat liiketoimintojaan lakien ja asetusten mukaisesti. Valitettavasti turhan usein se luovuus nujerretaan ylivoimaisella byrokratialla ja sääntelyllä.
Yhtään kansakuntaa ei ole ylläpidetty julkisen talouden turvin pelkillä verotuloilla, siksi tarvitaan yrittäjiä. Suomessa julkisen talouden osuus on 60 %:n luokkaa ja työttömyys lisääntyy, mistä tämä kertoo?
Rakeenteellisia uudistuksia toki tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan joustavuutta työmarkkinoille, sääntelyä on purettava ja vapautettava työympäristöä. Eduskunnan on otettava se rooli joka sille kuuluu päätöksentekijänä ja vähentää AY-liikkeiden valtaa.
Työehtosopimukset tulisi olla työnantajan ja työntekijän kahden välinen sopimus, eikä yleismalli, joka on suunnattu kaikille. Ihmiset ovat erilaisia. Työehdot on oltava neuvoteltavissa duunarin ja pomon kesken.
Sosiaaliturva suhteessa työmarkkinoihin on vääristynyt vuosien saatossa. Tulonsiirtopolitiikkaa on harjoitettu jo pitkään, mutta tulokset siitä ovat karmeat.
Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen pitää luoda kasvuedellytyksiä elvyttämällä. Elvytysraha ei kuitenkaan auta, jos se kohdistetaan kehitysapuun ja EU-jäsenmaksuihin, ilman sarkasmia.
Elvytys on suunnattava Suomeen, työhön ja yrittämiseen, työttömien työllistämiseen markkinaehtojen mukaisesti, eikä "tempputyöllistämällä" tai nuorisotakuupelleilyllä.
Tasapäistäminen ja suojatyöpaikkamentaliteetti ei aja kenenkään etuja sen enempää kuin rahan jakaminen pois Suomesta.
Työn tuottaminen on tehty poliittisilla päätöksillä niin kalliiksi, että se haittaa kilpailukykyä. Moni yrittäjä tahtoisi palkata lisätyövoimaa keventämään työtaakkaa, mutta palkan lisäksi koituvat sivukulut haittaavat niin paljon, ettei työntekijän palkkaaminen ole taloudellisesti kannattavaa.
Yrittäjäeläke on säädetty laissa pakolliseksi. Miksi? Yrittäjäksi ryhtyvä tekee itse tietoisen valinnan ryhtyessään yrittäjäksi, joten katson että hänellä tulisi olla myös vapaus ja valta valita haluaako maksaa yrittäjäeläkettä vai ei, ei lain sanelemana pakkona.
Moni aloittava yritys on kaatunut kalliiden yrittäjäeläkemaksujen vuoksi. Yrittäjäeläke on myös yksi este kasvulle.
Emme tarvitse niinkään palkkojen leikkausta vaan tarvitsemme palkkojen sivukulujen leikkausta!
Aikooko eduskunta ryhtyä toimiin työehtosopimusten keventämiseksi, palkansivukulujen vähentämiseksi, byrokratian osittaiseksi purkamiseksi ja yrittäjäeläkkeiden vapaaehdollistamiseksi?
Petri Rastas
Yhtään kansakuntaa ei ole ylläpidetty julkisen talouden turvin pelkillä verotuloilla, siksi tarvitaan yrittäjiä. Suomessa julkisen talouden osuus on 60 %:n luokkaa ja työttömyys lisääntyy, mistä tämä kertoo?
Rakeenteellisia uudistuksia toki tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan joustavuutta työmarkkinoille, sääntelyä on purettava ja vapautettava työympäristöä. Eduskunnan on otettava se rooli joka sille kuuluu päätöksentekijänä ja vähentää AY-liikkeiden valtaa.
Työehtosopimukset tulisi olla työnantajan ja työntekijän kahden välinen sopimus, eikä yleismalli, joka on suunnattu kaikille. Ihmiset ovat erilaisia. Työehdot on oltava neuvoteltavissa duunarin ja pomon kesken.
Sosiaaliturva suhteessa työmarkkinoihin on vääristynyt vuosien saatossa. Tulonsiirtopolitiikkaa on harjoitettu jo pitkään, mutta tulokset siitä ovat karmeat.
Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen pitää luoda kasvuedellytyksiä elvyttämällä. Elvytysraha ei kuitenkaan auta, jos se kohdistetaan kehitysapuun ja EU-jäsenmaksuihin, ilman sarkasmia.
Elvytys on suunnattava Suomeen, työhön ja yrittämiseen, työttömien työllistämiseen markkinaehtojen mukaisesti, eikä "tempputyöllistämällä" tai nuorisotakuupelleilyllä.
Tasapäistäminen ja suojatyöpaikkamentaliteetti ei aja kenenkään etuja sen enempää kuin rahan jakaminen pois Suomesta.
Työn tuottaminen on tehty poliittisilla päätöksillä niin kalliiksi, että se haittaa kilpailukykyä. Moni yrittäjä tahtoisi palkata lisätyövoimaa keventämään työtaakkaa, mutta palkan lisäksi koituvat sivukulut haittaavat niin paljon, ettei työntekijän palkkaaminen ole taloudellisesti kannattavaa.
Yrittäjäeläke on säädetty laissa pakolliseksi. Miksi? Yrittäjäksi ryhtyvä tekee itse tietoisen valinnan ryhtyessään yrittäjäksi, joten katson että hänellä tulisi olla myös vapaus ja valta valita haluaako maksaa yrittäjäeläkettä vai ei, ei lain sanelemana pakkona.
Moni aloittava yritys on kaatunut kalliiden yrittäjäeläkemaksujen vuoksi. Yrittäjäeläke on myös yksi este kasvulle.
Emme tarvitse niinkään palkkojen leikkausta vaan tarvitsemme palkkojen sivukulujen leikkausta!
Aikooko eduskunta ryhtyä toimiin työehtosopimusten keventämiseksi, palkansivukulujen vähentämiseksi, byrokratian osittaiseksi purkamiseksi ja yrittäjäeläkkeiden vapaaehdollistamiseksi?
Petri Rastas
