Innostuin kirjoittamaan suuresti kansatalouteen vaikuttavasta asiasta, arvonlisäverosta. Innoittajani oli Jannika Bergroth, joka nosti tärkeän asian esille. Asia koskettaa minua suuresti ja annan siksi täyden tuen hänelle. Tässä linkki, josta voit käydä lukemassa hänen artikkelin koskien arvonlisäveroa: http://teosto.fi/teosto/blogi/artisti-maksaa
Tällä hetkellä tilanne on siis ALV 45§ mukaan, että esiintyvät taiteilijat, kuten muusikot, näyttelijät, taikurit, laulajat ja juontajat jne. ovat vapautettu arvonlisäverosta. Tämä yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että kun muusikko menee keikalle paikkaan x, hän tai hänen myyjänsä lasku ei sisällä arvonlisäveroa. Näin ollen palvelun myyjä ei myöskään saa vähentää omassa toiminnassaan koituneita alv-kustannuksia.
Asia on kovin monimutkainen, ainakin alkuunsa, joten haluan mahdollisimman yksinkertaisesti esittää kuinka asian laita on.
Ensin lienee syytä selvittää mikä on arvonlisävero. ALV on välillinen vero, joka koituu maksettavaksi loppukäyttäjälle. Puhutaan niin kutsutusta kulutusverosta. Nyt siis kannattaa unohtaa tuloverotus kokonaan, ansio ja pääoma. Tässä keskitytään vain ja ainoastaan arvonlisäveroon.
Niina Nallekarkki ostaa tuotteen, joka voi olla tavara tai palvelu ja maksaa tästä myyjälle kokonaishinnan (myyntihinta + arvonlisävero) Niina Nallekarkki toimii tässä loppukäyttäjänä ja näin ollen arvonlisävero jää hänen kannettavaksi.
Myyjä, joka on perinyt tuon arvonlisäveron, tilittää sen valtiolle.
Myyjälle on kuitenkin mahdollisesti koitunut kustannuksia kyseisen tuotteen myynnistä, kuten puhelin ja markkinointikulut, myös kirjanpitokulut ja toimitilakulut, edellä mainittujen lisäksi on lukematon määrä muita kuluja, kuten neuvottelu ja suhdetoimintakulut.
Katso tästä mahdollisia liiketoiminnan kuluja:
Tilikartta
Jos kulut ylittävät myynnin arvonlisäveron, on valtio velkaa myyjälle arvonlisäveron laskennasta syntyneen erotuksen.
Esim.
Myyty X-Tuote(tavara/palvelu) 100e + alv. 24% yhteensä 124e
- miinus puhelinkulu 32,26e + alv 7,74e yhteensä 40e
- miinus markkinointikulut 145,16e + alv 34,84e yhteensä 180e
- miinus neuvottelukulut 56,45e + alv 13,55e yhteensä 70e
Myynnin arvonlisäverovelka yhteensä, joka on siis koitunut tuotteen myynnistä: 24,00e arvonlisäveron osuus.
Ostojen arvonlisäverosaamiset, jotka ovat muodostuneet myyntiin kohdistuneista kuluista yhteensä: -56,13e
Tulos on siis tässä esimerkissä: -32,13e
Arvonlisäveron ollessa negatiivinen, on myyjä oikeutettu saamaan valtiolta takaisin liikaa maksettu arvonlisävero, eli tuo 32,13 euroa. Mikäli tulos olisi positiivinen, on myyjä velvollinen tilittämään arvonlisäveron valtiolle. Jos myytyjä tuotteita olisi vaikka 1000e + alv 24%, olisi arvonlisäverovelka yhteensä 240 euroa, mutta katsotaan mikä olisi tulos.
Myynnin ALV-velka: 240e
Ostojen ALV-saamiset: -56,13e
Tulos: 183,87e
Tuloksen tässä esimerkissä ollessa positiivinen, on myyjä velvollinen maksamaan valtiolle tuon erotuksen, eli 183,87e.
Lähdetään nyt tarkastelemaan tätä yrittäjän näkökulmasta, joka on vapautettu arvonlisäverosta, eli muusikot, laulajat, näyttelijät, taikurit, juontajat jne. esiintyvät taiteilijat.
Pentti Basisti on muusikkoyrittäjä ja hän myy tuotteensa asiakkaalle hintaan 100 alv 0%.
Penalle kuitenkin koituu yhtälailla liiketoimintaan kohdistuvia kuluja kuin kaikille muillekin liiketoimintaa harjoittaville tahoille.
Pena ei kuitenkaan saa vähentää arvonlisäveroa, koska on vapautettu arvonlisäverosta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Pena maksaa hankinnoistaan arvonlisäveron.
Myynti 1800 euroa ALV 0%
- kalustoinvestointi bassokitaraan hinta. 2400 e sis. ALV 24% (1935,48e + ALV 464,52e)
- investointi vahvistimeen hinta 1500 e sis. ALV 24% (1209,68e + 290,32e)
Myynnin ALV-velka: 0e
Ostojen ALV-saamiset: 754,84e
Mutta koska Pena on esiintyvä taiteilijayrittäjä, jää tuo arvonlisävero 754,84 euroa hänen kannettavaksi ja valtio pidättää sen itsellään.
Mielestäni arvonlisäverolaki on vanhentunut ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti, suhteessa muihin yrittäjiin ja mielipidettäni tukee myös Jannikan kirjoitus:
Tällä hetkellä tilanne on siis ALV 45§ mukaan, että esiintyvät taiteilijat, kuten muusikot, näyttelijät, taikurit, laulajat ja juontajat jne. ovat vapautettu arvonlisäverosta. Tämä yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että kun muusikko menee keikalle paikkaan x, hän tai hänen myyjänsä lasku ei sisällä arvonlisäveroa. Näin ollen palvelun myyjä ei myöskään saa vähentää omassa toiminnassaan koituneita alv-kustannuksia.
Asia on kovin monimutkainen, ainakin alkuunsa, joten haluan mahdollisimman yksinkertaisesti esittää kuinka asian laita on.
Ensin lienee syytä selvittää mikä on arvonlisävero. ALV on välillinen vero, joka koituu maksettavaksi loppukäyttäjälle. Puhutaan niin kutsutusta kulutusverosta. Nyt siis kannattaa unohtaa tuloverotus kokonaan, ansio ja pääoma. Tässä keskitytään vain ja ainoastaan arvonlisäveroon.
Niina Nallekarkki ostaa tuotteen, joka voi olla tavara tai palvelu ja maksaa tästä myyjälle kokonaishinnan (myyntihinta + arvonlisävero) Niina Nallekarkki toimii tässä loppukäyttäjänä ja näin ollen arvonlisävero jää hänen kannettavaksi.
Myyjä, joka on perinyt tuon arvonlisäveron, tilittää sen valtiolle.
Myyjälle on kuitenkin mahdollisesti koitunut kustannuksia kyseisen tuotteen myynnistä, kuten puhelin ja markkinointikulut, myös kirjanpitokulut ja toimitilakulut, edellä mainittujen lisäksi on lukematon määrä muita kuluja, kuten neuvottelu ja suhdetoimintakulut.
Katso tästä mahdollisia liiketoiminnan kuluja:
Tilikartta
Jos kulut ylittävät myynnin arvonlisäveron, on valtio velkaa myyjälle arvonlisäveron laskennasta syntyneen erotuksen.
Esim.
Myyty X-Tuote(tavara/palvelu) 100e + alv. 24% yhteensä 124e
- miinus puhelinkulu 32,26e + alv 7,74e yhteensä 40e
- miinus markkinointikulut 145,16e + alv 34,84e yhteensä 180e
- miinus neuvottelukulut 56,45e + alv 13,55e yhteensä 70e
Myynnin arvonlisäverovelka yhteensä, joka on siis koitunut tuotteen myynnistä: 24,00e arvonlisäveron osuus.
Ostojen arvonlisäverosaamiset, jotka ovat muodostuneet myyntiin kohdistuneista kuluista yhteensä: -56,13e
Tulos on siis tässä esimerkissä: -32,13e
Arvonlisäveron ollessa negatiivinen, on myyjä oikeutettu saamaan valtiolta takaisin liikaa maksettu arvonlisävero, eli tuo 32,13 euroa. Mikäli tulos olisi positiivinen, on myyjä velvollinen tilittämään arvonlisäveron valtiolle. Jos myytyjä tuotteita olisi vaikka 1000e + alv 24%, olisi arvonlisäverovelka yhteensä 240 euroa, mutta katsotaan mikä olisi tulos.
Myynnin ALV-velka: 240e
Ostojen ALV-saamiset: -56,13e
Tulos: 183,87e
Tuloksen tässä esimerkissä ollessa positiivinen, on myyjä velvollinen maksamaan valtiolle tuon erotuksen, eli 183,87e.
Lähdetään nyt tarkastelemaan tätä yrittäjän näkökulmasta, joka on vapautettu arvonlisäverosta, eli muusikot, laulajat, näyttelijät, taikurit, juontajat jne. esiintyvät taiteilijat.
Pentti Basisti on muusikkoyrittäjä ja hän myy tuotteensa asiakkaalle hintaan 100 alv 0%.
Penalle kuitenkin koituu yhtälailla liiketoimintaan kohdistuvia kuluja kuin kaikille muillekin liiketoimintaa harjoittaville tahoille.
Pena ei kuitenkaan saa vähentää arvonlisäveroa, koska on vapautettu arvonlisäverosta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Pena maksaa hankinnoistaan arvonlisäveron.
Myynti 1800 euroa ALV 0%
- kalustoinvestointi bassokitaraan hinta. 2400 e sis. ALV 24% (1935,48e + ALV 464,52e)
- investointi vahvistimeen hinta 1500 e sis. ALV 24% (1209,68e + 290,32e)
Myynnin ALV-velka: 0e
Ostojen ALV-saamiset: 754,84e
Mutta koska Pena on esiintyvä taiteilijayrittäjä, jää tuo arvonlisävero 754,84 euroa hänen kannettavaksi ja valtio pidättää sen itsellään.
Mielestäni arvonlisäverolaki on vanhentunut ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti, suhteessa muihin yrittäjiin ja mielipidettäni tukee myös Jannikan kirjoitus:
Koin kuitenkin jokin aika sitten ahaa‐elämyksen, kun selvisi suurin syy siihen, miksi keikkapalkkiot on aikoinaan laitettu arvonlisäverottomiksi. Syynä ovat yhdistykset. Kun arvonlisäverolaki astui voimaan vuonna 1994, olivat tanssilavoja pyörittävät yhdistykset suurimpia tapahtumajärjestäjiä ja keikkojen ostajia. Koska yhdistykset ovat lähtökohtaisesti yleishyödyllisiä seuroja, eivät ne ole arvonlisäverovelvollisia. Toisin sanoen arvonlisäveron lisäys olisi ollut yhdistyksille suora lisäkulu, koska ne eivät olisi saaneet hyödyntää arvonlisäverovähennystä.
Nykyään kuitenkin tilanne on toinen. Yhdistysten pyörittämiä tanssilavoja/tapahtumia ei kovinkaan montaa enää ole. Vaikka mistään ei oikein tunnu saavan tarkkoja lukuja, kertoo sekin jo jotain, että vuoden aikana olen tehnyt lähes 100 keikkaa, joista yhden tilaajana on ollut yhdistys - tämäkin arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunut yhdistys. Myös monen tanssiorkesterin keikkakalenteria katsoessa voi huomata, että syyskiertue koostuu suurimmaksi osaksi keikoista tanssiravintoloissa, jotka pyörittävät arvonlisäverollista toimintaa.
Jos tanssiseurat ja tanssilavoja omistavat yhdistykset hyötyvät arvonlisäverottomuudesta, miksi suurin osa niistä on kadonnut?
Nyt viimeistään tulisi tarttua toimeen ja ottaa tarkasteluun kyseinen arvonlisäverolaki. Siksi toisekseen, jos esittävät taiteet tulisivat arvonlisäverollisiksi, kasvattaisi se myös valtion kirstua ja omalta osaltaan vauhdittaisi talouskasvua. Myös investoinnit lisääntyisivät.
Asia ei jää tähän!
Petri Rastas
