Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja kurssilaskut tulevat aina yllättäen. Historiaa kun katsoo, niin merkit ovat kuitenkin lähes aina olleet ilmassa, mutta yleensä siinä nousukiidon huumassa herkästi sokaistuu. "Kyllähän nää vielä nousee ku tähänki asti on noussut!" -huutaa AsuntoAntero kolmensadan neliön kattohuoneistosta kaupungin keskustassa.
Kuluneen sadan vuoden aikana taloudessa on ollut nousuja ja laskuja, ne jotenkin kuuluu markkinatalouteen. Joskus pyyhkii hyvin ja joskus ei niin hyvin. Kuplasta kun puhutaan, niin mielikuva synnyttää odottavan ajatuksen, milloin se puhkeaa?
Kupla kun puhkeaa, on kyyti kylmää ja vauhti hurjaa. Australiassa on puhuttu asuntokuplan puhkeamisesta 2000-luvun alusta lähtien, mutta hinnat ovat puheista huolimatta kuitenkin moninkertaistuneet.
Olen seurannut tarkemmin Australian asuntomarkkinoita ja makrotaloutta vuodesta 2013 lähtien, jolloin sain kipinän vierailtuani Melbournessa ja Sydneyssä. Minua kiehtoi asunnoissa uskomaton arvonnousu, molemmissa kaupungeissa yli 10 prosenttia vuodessa.
Tässä matkan varrella olen vain hämmästellyt tuota valtavaa arvonnousua myös muissa suurimmissa kaupungeissa Sydneyn ja Melbournen lisäksi Brisbane, Adelaide ja Perth.
Sydneyssä ja Melbournessa asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2007 jälkeen. (lähde: RBA, Reserve Bank of Australia)
Mihin suuntaan hinnat tästä menevät?
Asiantuntijoiden mukaan asuntojen hinnat heijastelevat talouden fundamentteja, esimerkiksi kotitalouden tulot, vuokrataso, inflaatio ja talouskasvu.
Yksi tapa mitata asuntojen hintoja, on tarkastella tulojen suhdetta asuntojen hintoihin eli yksinkertaisesti suhdelukua, joka kuvastaa kotitalouden tuloja suhteessa asuntojen hintoihin.
Historiaa peilaten suhdeluvun keskiarvo liikkuu kahdesta neljään, aivan ydinkeskustassa voi suhdeluku olla viidestä kuuteen.
Tällä hetkellä tilastokeskuksesta saatavien tietojen mukaan voidaan laskea pariskunnan yhteenlasketuksi tuloksi $117.300 vuodessa. (lähde: ABS, Australian Bureau of Statistics: "All employees average weekly total earnings 1128,70$")
Kuvitellaan, jos tulojen ja hintojen suhdeluku olisi esimerkiksi kolme(3), tarkoittaisi se sitä, että asuntojen hintojen keskihinta tulisi olla $351.900.
Domain House Price Report kertoo, että tällä hetkellä Melbournessa asuntojen keskihinta on $668.030, joka antaa meille suhdeluvuksi 5,7.
Mikäli asuntojen hinnat palaisivat normaalille tasolle, tarkoittaisi se merkittävää hintojen pudotusta, 47 %.
Näiden lukujen valossa tuntuvat asuntojen hintojen "riistäytyneen käsistä". Mielenkiintoiseksi asian laidan kuitenkin tekee se, että Melbourne kasvaa 100 000 henkilöä joka vuosi. Tämä luonnollisesti laittaa painetta asuntotuotantoon.
Suomessa keskimääräinen neliöhinta on 2.277 €, kun Australiassa se on $7.250 (4.803 €)
Näin äkkiseltään voisi luulla, että Aussimarkkinoilla puhaltaa kohta kylmä tuulen vire kun asuntojen hinnat kääntyvät kaakkoon päin. Tuleeko droppi vaikuttamaan Suomen markkinaan kuten kävi jenkkien tuulahduksessa, se jää nähtäväksi.
-Petri Rastas
Kuluneen sadan vuoden aikana taloudessa on ollut nousuja ja laskuja, ne jotenkin kuuluu markkinatalouteen. Joskus pyyhkii hyvin ja joskus ei niin hyvin. Kuplasta kun puhutaan, niin mielikuva synnyttää odottavan ajatuksen, milloin se puhkeaa?
Kupla kun puhkeaa, on kyyti kylmää ja vauhti hurjaa. Australiassa on puhuttu asuntokuplan puhkeamisesta 2000-luvun alusta lähtien, mutta hinnat ovat puheista huolimatta kuitenkin moninkertaistuneet.
Olen seurannut tarkemmin Australian asuntomarkkinoita ja makrotaloutta vuodesta 2013 lähtien, jolloin sain kipinän vierailtuani Melbournessa ja Sydneyssä. Minua kiehtoi asunnoissa uskomaton arvonnousu, molemmissa kaupungeissa yli 10 prosenttia vuodessa.
Tässä matkan varrella olen vain hämmästellyt tuota valtavaa arvonnousua myös muissa suurimmissa kaupungeissa Sydneyn ja Melbournen lisäksi Brisbane, Adelaide ja Perth.
Sydneyssä ja Melbournessa asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2007 jälkeen. (lähde: RBA, Reserve Bank of Australia)
Mihin suuntaan hinnat tästä menevät?
Asiantuntijoiden mukaan asuntojen hinnat heijastelevat talouden fundamentteja, esimerkiksi kotitalouden tulot, vuokrataso, inflaatio ja talouskasvu.
Yksi tapa mitata asuntojen hintoja, on tarkastella tulojen suhdetta asuntojen hintoihin eli yksinkertaisesti suhdelukua, joka kuvastaa kotitalouden tuloja suhteessa asuntojen hintoihin.
Historiaa peilaten suhdeluvun keskiarvo liikkuu kahdesta neljään, aivan ydinkeskustassa voi suhdeluku olla viidestä kuuteen.
Tällä hetkellä tilastokeskuksesta saatavien tietojen mukaan voidaan laskea pariskunnan yhteenlasketuksi tuloksi $117.300 vuodessa. (lähde: ABS, Australian Bureau of Statistics: "All employees average weekly total earnings 1128,70$")
Kuvitellaan, jos tulojen ja hintojen suhdeluku olisi esimerkiksi kolme(3), tarkoittaisi se sitä, että asuntojen hintojen keskihinta tulisi olla $351.900.
Domain House Price Report kertoo, että tällä hetkellä Melbournessa asuntojen keskihinta on $668.030, joka antaa meille suhdeluvuksi 5,7.
Mikäli asuntojen hinnat palaisivat normaalille tasolle, tarkoittaisi se merkittävää hintojen pudotusta, 47 %.
Näiden lukujen valossa tuntuvat asuntojen hintojen "riistäytyneen käsistä". Mielenkiintoiseksi asian laidan kuitenkin tekee se, että Melbourne kasvaa 100 000 henkilöä joka vuosi. Tämä luonnollisesti laittaa painetta asuntotuotantoon.
Suomessa keskimääräinen neliöhinta on 2.277 €, kun Australiassa se on $7.250 (4.803 €)
Näin äkkiseltään voisi luulla, että Aussimarkkinoilla puhaltaa kohta kylmä tuulen vire kun asuntojen hinnat kääntyvät kaakkoon päin. Tuleeko droppi vaikuttamaan Suomen markkinaan kuten kävi jenkkien tuulahduksessa, se jää nähtäväksi.
-Petri Rastas
