ALV maksuperusteiseksi vuoden 2017 alusta

Päivän paras uutinen on ylivoimaisesti se, että hallitus on päättänyt ensi vuoden alusta arvonlisäveron maksamisesta maksuperusteisesti, eli sitten kun rahat on tilillä. Uudistus koskee kaikkia alle 500.000 € liikevaihdon yrityksiä.


Nykykäytäntö on siis ollut niin, että jokaiselta kohdekuukaudelta arvonlisäverollisesta myynnistä maksat seuraavan kuukauden 12.päivään mennessä arvonlisäveron, siitäkin huolimatta vaikka rahat ei olisi asiakkaalta saatu tilille.


Isojen pörssiyhtiöiden kanssa toimiessa maksuajat ovat saattaneet olla jopa parikin kuukautta.


Tämä uudistus on todella kaivattu ja odotettu. Pisteet siitä hallitukselle.


Terveisin pienyrittäjä Keski-Suomesta,
Petri Rastas

Byrokratia tappaa aloittavan yrityksen

Tämä teksti paisui ja paisui, joten päätin julkaista omana juttunaan. Alkuperäinen tarkoitus oli lyhyesti kommentoida mainiota tekstiä Suomen/Australialaiselta kirjoittajalta.


Löydät tekstin täältä:


https://australiaan.wordpress.com/2015/09/02/pienyrittajista-aukioloajoista/#comments


Kirjoittaja tekstissään kysyy: "Miksi yrittäjyys on täällä (Australiassa) niin paljon yleisempää?"


Suomessa valitettavasti jopa hyvät yritysideat tapetaan jo alkumetreillä. Byrokratia ja epävarmuus tulevasta ei ole yhtälö, joka houkuttelisi useimpia yrittäjiksi. Oli melkein mikä tahansa elinkeino kyseessä, tarvitset siihen luvan lupaviranomaiselta, joka sittemmin valvoo toimintaasi.


Kirjoitin taannoin elinkeinovapaudesta:
http://www.petrirastas.com/2015/09/puhutaan-elinkeinovapaudesta.html


Eli luvanvaraisten toimialojen lisäksi, siis lisäksi on liuta lupia, jotka sinun tulee hakea ennen ryhtymistä yrittäjäksi.


Useimmissa tapauksissa uuden yrityksen perustamiseen tarvitaan rahoitus, joka yleensä tapahtuu omilla säästöillä ja/tai vieraan pääoman rahoituksella, kuten pankkilaina.


Verot ja veroluonteiset maksut


Mikäli olet edennyt yrityksen perustamisessa jo noin pitkälle, että olet yritysidean saanut vietyä virallisesti yhtiömuotoon, astuu verottaja, sekä muut verenimijät kuvioon (lakisääteiset veroluonteiset maksut).


Pahimmassa tapauksessa, ennen kuin olet saanut yhtään tulorahoitusta firmaan sisään (jossa asiakas maksaa sinulle myymästäsi tavarasta tai palvelusta) lankeaa maksettavaksi nämä kyseiset verot ja veroluonteiset maksut.


Sitä en minä ymmärrä miksi Suomessa yrittäjien pitää maksaa verot etukäteen, en tiedä mitään muuta maata jossa yrittäjä maksaa verot ennakkoon, kuin Suomi.


Näitä ennakkomaksuja verottajalle, vakuutusyhtiöön, asianajajille, viranomaisille jne. kuluu niin paljon, että moni lannistuu jo alkumetreillä.


Verotaakka

Verotus on toinen asia, tällä hetkellä Suomessa verotaakka on 44%, joka on EU-maista neljänneksi suurin, Tanskan, Ranskan ja Belgian jälkeen. (Lähde. eurostat.)


Tosin yhteisövero pärjää kohtuullisesti globaalissa "verokilpailussa" sen ollessa 20% vertaa Australian 30%.


Toisin sanoen globaalissa markkinatalouden kiimassa Suomi on unohtanut pk-sektorin tai itse asiassa päinvastoin, muistanut sitä kiristyvillä normeillä, säännöillä ja asetuksilla, jotka verhoillaan päättäjien toimesta EU-direktiiveiksi.


Pienyrittäjien selkänahasta revitään hyvinvointi Suomalaisille samalla kun monikansalliset yhtiöt nauttivat miljoonatuista valtiolta, milloin mihinkin tuotekehittelyyn.


Nykyinen hallitus sentään teki merkittävän uudistuksen 2016 vuoden alusta ja vapautti kauppojen aukioloajat, mutta samalla heikensi freelancer-työntekijöiden sosiaaliturvaa rinnastamalla heidät yrittäjiksi.


Australiassa on kevyempi byrokratia ja yritysilmapiiri on 100 kertaa potenssiin miljoona kertaa parempi/kannustavampi/rennompi.


Suomessa ei saa menestyä, se ei ole hyväksyttävää. Hyväksyttävää vain silloin, jos lahjoitat rahasi pois, ehkä..


Liitot työmarkkinoiden jarruna


Australiassa on myös uhkakuvia, joita valitettavasti liitot vauhdittaa.


Ollessani Australiassa ja työnhakuilmoituksia lukeneena havaitsin, että monella toimialalla yritykset edellyttävät ABN-numeroa, sen sijaan, että suoraan palkkaisivat henkilön töihin. Osa syy löytyy liitoista, miksi ihmisiä ei haluta palkata, näin myös Suomessa, termillä "pakkoyrittäjä".


Toinen syy on, ettei tarvitse maksaa ylimääräisiä "turhia" palkan sivukuluja.


Sama palkkojen sivukulujen ongelma on myös Suomessa ja jopa pahempana.
Käteen jäävän palkan ja työnantajan maksun erotus voi olla ja useimmissa tapauksissa on yli 50%. Tarkoittaa se sitä, että 2000€ palkasta jää työntekijälle 1500€, mutta se maksaa työnantajalle 3000€ näin karkeasti. Kaikki muu tuolla välillä on veroja ja veroluontoisia maksuja.


Annan esimerkin:
Työnantajan maksut
* Eläkemaksut (TyEL)
* Sosiaaliturva
* Pakolliset vakuutukset
* Työttömyys
* Lomaraha
* Muut sosiaalikulut


Muihin sosiaalikuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

• Työterveyshuolto
• Sairausajan palkka
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka
• Luottamusmieskoulutus
• Työsuojelukoulutus
• Yhteistoimintakoulutus ja rationalisointikoulutus
• Koulutus
• Työvaatteet
• Työturvallisuus
• Lääkärintarkastukset
• Työtapaturmista aiheutuvat kustannukset

* Vapaaehtoiset sivukulut

Vapaaehtoisiin sivukuluihin sisältyy mm. seuraavat kuluerät:

• Koulutus
• Työvaatteet
• Työpaikkaruokailu
• Henkilökunnan virkistystoiminta
• Luontoisedut
• Vapaa-ajan vakuutus
• Laajennettu työterveyshuolto

Edellä olevat maksut yhteensä muodostavat n. 40-50% kulurakenteen.

Työntekijän maksut


* Ennakonpidätys
* Eläkemaksu
* Työttömyysvakuutusmaksu
* Mahdollinen AY-maksu


On siis paljon kustannustehokkaampaa sopia toimeksianto asiantuntevan yrittäjän kanssa, kuin ottaa hänet suoraan palkkalistoille.


Arvonlisävero


Arvonlisävero on myös paheksuttava systeemi sen monimutkaisuuden vuoksi. Suomessa alv-verokannat: 24%, 14%, 10% ja 0%, Australia 10%.


Liikevaihdon ylittäessä 10.000€, olet arvonlisäverovelvollinen, Australiassa 75.000$.


Suomessa arvonlisävero on suoriteperusteinen, eli maksat arvonlisäveron kun kirjaat myynnin kirjanpitoon, olit saanut rahat tai et. Hallitus tällä hetkellä pohtii arvonlisäveron muuttamista maksuperusteiseksi, jossa maksat arvonlisäveron, kun saat asiakkaalta maksun. Tämä muutos olisi mielestäni oikein järkevä ja tervetullut.

Kaikesta huolimatta yrittäminen on silti hieno laji, rohkeasti härkää sarvista!
Petri Rastas

Muusikot ja arvonlisävero

Innostuin kirjoittamaan suuresti kansatalouteen vaikuttavasta asiasta, arvonlisäverosta. Innoittajani oli Jannika Bergroth, joka nosti tärkeän asian esille. Asia koskettaa minua suuresti ja annan siksi täyden tuen hänelle. Tässä linkki, josta voit käydä lukemassa hänen artikkelin koskien arvonlisäveroa: http://teosto.fi/teosto/blogi/artisti-maksaa

Tällä hetkellä tilanne on siis ALV 45§ mukaan, että esiintyvät taiteilijat, kuten muusikot, näyttelijät, taikurit, laulajat ja juontajat jne. ovat vapautettu arvonlisäverosta. Tämä yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että kun muusikko menee keikalle paikkaan x, hän tai hänen myyjänsä lasku ei sisällä arvonlisäveroa. Näin ollen palvelun myyjä ei myöskään saa vähentää omassa toiminnassaan koituneita alv-kustannuksia.

Asia on kovin monimutkainen, ainakin alkuunsa, joten haluan mahdollisimman yksinkertaisesti esittää kuinka asian laita on.

Ensin lienee syytä selvittää mikä on arvonlisävero. ALV on välillinen vero, joka koituu maksettavaksi loppukäyttäjälle. Puhutaan niin kutsutusta kulutusverosta. Nyt siis kannattaa unohtaa tuloverotus kokonaan, ansio ja pääoma. Tässä keskitytään vain ja ainoastaan arvonlisäveroon.

Niina Nallekarkki ostaa tuotteen, joka voi olla tavara tai palvelu ja maksaa tästä myyjälle kokonaishinnan (myyntihinta + arvonlisävero) Niina Nallekarkki toimii tässä loppukäyttäjänä ja näin ollen arvonlisävero jää hänen kannettavaksi.

Myyjä, joka on perinyt tuon arvonlisäveron, tilittää sen valtiolle.

Myyjälle on kuitenkin mahdollisesti koitunut kustannuksia kyseisen tuotteen myynnistä, kuten puhelin ja markkinointikulut, myös kirjanpitokulut ja toimitilakulut, edellä mainittujen lisäksi on lukematon määrä muita kuluja, kuten neuvottelu ja suhdetoimintakulut.

Katso tästä mahdollisia liiketoiminnan kuluja:
Tilikartta

Jos kulut ylittävät myynnin arvonlisäveron, on valtio velkaa myyjälle arvonlisäveron laskennasta syntyneen erotuksen.

Esim.
Myyty X-Tuote(tavara/palvelu) 100e + alv. 24% yhteensä 124e
- miinus puhelinkulu 32,26e + alv 7,74e yhteensä 40e
- miinus markkinointikulut 145,16e + alv 34,84e yhteensä 180e
- miinus neuvottelukulut 56,45e + alv 13,55e yhteensä 70e

Myynnin arvonlisäverovelka yhteensä, joka on siis koitunut tuotteen myynnistä: 24,00e arvonlisäveron osuus.

Ostojen arvonlisäverosaamiset, jotka ovat muodostuneet myyntiin kohdistuneista kuluista yhteensä: -56,13e

Tulos on siis tässä esimerkissä: -32,13e

Arvonlisäveron ollessa negatiivinen, on myyjä oikeutettu saamaan valtiolta takaisin liikaa maksettu arvonlisävero, eli tuo 32,13 euroa. Mikäli tulos olisi positiivinen, on myyjä velvollinen tilittämään arvonlisäveron valtiolle. Jos myytyjä tuotteita olisi vaikka 1000e + alv 24%, olisi arvonlisäverovelka yhteensä 240 euroa, mutta katsotaan mikä olisi tulos.

Myynnin ALV-velka: 240e
Ostojen ALV-saamiset: -56,13e

Tulos: 183,87e

Tuloksen tässä esimerkissä ollessa positiivinen, on myyjä velvollinen maksamaan valtiolle tuon erotuksen, eli 183,87e.

Lähdetään nyt tarkastelemaan tätä yrittäjän näkökulmasta, joka on vapautettu arvonlisäverosta, eli muusikot, laulajat, näyttelijät, taikurit, juontajat jne. esiintyvät taiteilijat.

Pentti Basisti on muusikkoyrittäjä ja hän myy tuotteensa asiakkaalle hintaan 100 alv 0%.

Penalle kuitenkin koituu yhtälailla liiketoimintaan kohdistuvia kuluja kuin kaikille muillekin liiketoimintaa harjoittaville tahoille.

Pena ei kuitenkaan saa vähentää arvonlisäveroa, koska on vapautettu arvonlisäverosta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Pena maksaa hankinnoistaan arvonlisäveron.

Myynti 1800 euroa ALV 0%
- kalustoinvestointi bassokitaraan hinta. 2400 e sis. ALV 24% (1935,48e + ALV 464,52e)
- investointi vahvistimeen hinta 1500 e sis. ALV 24% (1209,68e + 290,32e)

Myynnin ALV-velka: 0e
Ostojen ALV-saamiset: 754,84e

Mutta koska Pena on esiintyvä taiteilijayrittäjä, jää tuo arvonlisävero 754,84 euroa hänen kannettavaksi ja valtio pidättää sen itsellään.

Mielestäni arvonlisäverolaki on vanhentunut ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti, suhteessa muihin yrittäjiin ja mielipidettäni tukee myös Jannikan kirjoitus:

Koin kuitenkin jokin aika sitten ahaa‐elämyksen, kun selvisi suurin syy siihen, miksi keikkapalkkiot on aikoinaan laitettu arvonlisäverottomiksi. Syynä ovat yhdistykset. Kun arvonlisäverolaki astui voimaan vuonna 1994, olivat tanssilavoja pyörittävät yhdistykset suurimpia tapahtumajärjestäjiä ja keikkojen ostajia. Koska yhdistykset ovat lähtökohtaisesti yleishyödyllisiä seuroja, eivät ne ole arvonlisäverovelvollisia. Toisin sanoen arvonlisäveron lisäys olisi ollut yhdistyksille suora lisäkulu, koska ne eivät olisi saaneet hyödyntää arvonlisäverovähennystä.

Nykyään kuitenkin tilanne on toinen. Yhdistysten pyörittämiä tanssilavoja/tapahtumia ei kovinkaan montaa enää ole. Vaikka mistään ei oikein tunnu saavan tarkkoja lukuja, kertoo sekin jo jotain, että vuoden aikana olen tehnyt lähes 100 keikkaa, joista yhden tilaajana on ollut yhdistys - tämäkin arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunut yhdistys. Myös monen tanssiorkesterin keikkakalenteria katsoessa voi huomata, että syyskiertue koostuu suurimmaksi osaksi keikoista tanssiravintoloissa, jotka pyörittävät arvonlisäverollista toimintaa.

Jos tanssiseurat ja tanssilavoja omistavat yhdistykset hyötyvät arvonlisäverottomuudesta, miksi suurin osa niistä on kadonnut?

Nyt viimeistään tulisi tarttua toimeen ja ottaa tarkasteluun kyseinen arvonlisäverolaki. Siksi toisekseen, jos esittävät taiteet tulisivat arvonlisäverollisiksi, kasvattaisi se myös valtion kirstua ja omalta osaltaan vauhdittaisi talouskasvua. Myös investoinnit lisääntyisivät.

Asia ei jää tähän!

Petri Rastas